Ajankohtaista
28.02.2015 HYVÄÄ KALEVALAN PÄIVÄÄ JA JUHLAVUOTTA
Vienankarjala on kansalliseepoksemme Kalevalan alkukieli. Vanha Kalevala ilmestyi 180 vuotta sitten (1835).
Tänä vuonna, tällä viikolla, ilmestyi Kalevala vienankarjalaksi käännöksenä sille kielelle, jota puhuttiin runojen keskeisellä keruualueella, josta Elias Lönnrot löysi 1830-luvulla Vienan Karjalan runokylät.
Uusi, kaikkien tuntema Kalevala, julkaistiin vuonna 1849, ja sen pohjalta on käännetty vienankielinen Kalevala.
Kääntäjä on Raisa Remsujeva ja kuvittaja Vitali Dobrininin – molemmat Vienan Karjalassa syntyneitä.
Maailmankuulun lasten ja nuortenkirjojien tekijän Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala (1992) on yksi suosituimpia kirjoja.
Vuonna 2010 ilmestyi Koirien Kalevala vienaksi, joka on kirjan 30. kieliversio.
Kääntäjä vienalainen Nadja Lutohina on työskennellyt pitkään Vienan Karjalassa, vuonna 2000 Uhtualla aloittaneessa lasten kielipesässä.
27.02.2015 Yle aloittaa karjalankieliset radiouutiset – lähetykset ja uutiset myös nettiin
Yle aloittaa karjalankieliset radiouutiset perjantaina 27.2. Yle uudizet karjalakse -niminen lähetys kuullaan Pohjois-Karjalan Radiossa kerran viikossa perjantaisin klo 13.45. Lähetys uusitaan samana päivänä klo 17.45. Lähetyksen kesto on noin neljä minuuttia. Uutislähetyksen sisällöistä ja tuottamisesta vastaa Yle Pohjois Karjala.
Uutislähetykset tulevat myös Yle Areenaan sekä Yle uudizet karjalakse -verkkosivulle. Sivuille tulee myös Yle Pohjois-Karjalan uutisia käännettynä karjalan kielelle.
Uutisointia suomalaisesta yhteiskunnasta omalla äidinkielellä
"Tavoitteenamme on, että karjalankielinen uutistarjonta parantaa tämän väestön mahdollisuuksia säilyttää kielensä ja toimia osana suomalaista yhteiskuntaa. Yle haluaa panostuksellaan myös kantaa vastuuta kielen säilyttämisessä Suomessa", kertoo Yle Pohjois-Karjalan päällikkö Jyrki Utriainen.
Karjalankieliset uutiset tehdään Yle Pohjois-Karjalan toimituksessa Joensuussa. Uutiset kääntää ja juontaa Itä-Suomen Yliopiston tutkija Natalia Giloeva. Hän saa rinnalleen muita kääntäjiä: uutisia on tarkoitus tehdä jatkossa karjalan eri murteilla.
”Tätä avausta on meiltä pitkään toivottu, ja nyt siihen toiveeseen vastaamme. On luontevaa tehdä tällainen sisältö Pohjois-Karjalassa. Karjalaisuus näkyy esimerkiksi vahvana ortodoksisuutena tällä alueella. Itä-Suomen Yliopiston Joensuun kampuksella karjalan kieltä tutkitaan ja opetetaan. Maakunnassa asuu paljon ihmisiä, joiden juuret ovat rajantakaisessa Karjalassa.” Utriainen toteaa.
Karjalan kielen seura aktiivisesti mukana
Karjalaa päivittäin puhuvia on arvioitu olevan Suomessa noin 5 000. Suomessa puhutaan kolmea karjalan murretta. Kielellä on 2000-luvulla saatu vähemmistökielen asema Suomessa.
Karjalan kielen seuran sihteeri ja seuran varapuheenjohtaja Pertti Lampi pitää nyt alkavaa uutistoimintaa tärkeänä tunnustuksena.
”Se, että karjalankieliset uutiset alkavat Ylellä, on tärkeä tunnustus sekä kielelle että kansalle. Karjalaisten identiteetille on tärkeää, että kieli tunnustetaan näin kieleksi kielten joukossa.” Lampi toteaa.
Karjalankielisten uutisten lisäksi Yle tekee uutisia suomeksi, ruotsiksi, saameksi, englanniksi, venäjäksi, selkosuomeksi ja viittomakielellä.
Yle uudizet karjalakse vekossa: yle.fi/uutiset/pohjois-karjala/karjalakse/
Lisätiedot: Jyrki Utriainen, päällikkö, Yle Pohjois-Karjala,
Tiedossamme on, että uutiset alkavat karjalankielen livvin murteella ja jatkossa murteita tullaan laajentamaan eli viena tulee tuota pikaa mukaan. Se on myös omasta aktiivisuudestamme kiinni, passipo!
25.02.2015 KAL’EVALA vienankielisenä ilmestyi tänään
Vienankielisen Kalevalan – KAL’EVALA vienankarjalaksi – on kääntänyt Petroskoissa asuva Raisa Remsujeva, joka on syntynyt 1950 Uhtuan piirin Tollonjoella. Hän on käynyt koulunsa Vuokkiniemessä ja Uhtualla sekä opiskellut Petroskoin yliopiston suomalais-ugrilaisessa tiedekunnassa. Raisa Remsujeva on tunnetun vuokkiniemeläisen kansanperinteentaitajan Santra Remsujevan (1914–2010) tytär.
Raisa muisteli käyntiään Suomessa kesällä 2002, silloisen Uhtua-Seuran puheenjohtaja Paavo Ahavan kesäpaikalla Sammatissa. He olivat vierailleet Eeva Joenpellon (Paavon naapuri) huvilalla järjestetyssä Kalevalan kääntäjien arvotilaisuudessa, jonne Kalevalaseuran Pekka Laaksonen oli vieraat koonnut. Illan kuluessa Paavo oli esitellyt Raisan ja ajatuksensa: Raisa voisi kääntää Kalevalan sen alkukielelle vienaksi, joka vielä puuttui. Ajatus sai hämmentävän vastaanoton, osa ymmärsi, osa empi. Ajatus ja idea jäivät itämään - vuosiksi…
Vuonna 2010 Pohjois-Viena-seura esitti Karjalan Sivistysseuralle (KSS), että se alkaisi toimiin Kalevala-eepoksen toteuttamiseksi vienankarjalan kielellä. KSS:n hallituksen tiedossa oli jo tuolloin, että Raisa Remsujeva kääntää jo Kalevalaa, mutta työtä on hidastuttanut, toinen Raisan tekemä mittava käännöstyö, Uuden Testamentin kääntäminen vienankarjalaksi.
KSS:n puheenjohtaja tuolloin toiminut Kari Kemppinen tapasi Raisa Remsujevan 19.10.2011 hänen kodissaan Petroskoissa, jolloin Raisa totesi: ”raakakäännös” on valmis, nykykieliopin mukaiset s-kirjainten päälle sijoittuvat ”hatut” on sijoitettu, mutta laaja käännöstyö vaatii vielä joidenkin sanojen ja sanontojen osalta pohdiskelua.
Upean Kal’evalan kuvituksena on käytetty Karjalan tasavallan tunnetuimpiin kuvataiteilijoihin kuuluvan Vitali Dobrininin Kalevala-aiheisia maalauksia. Hänen sukunsa on lähtöisin Akonlahdesta ja hän itse syntyi 1954 Uhtualla.
Kal’evala vienankarjalaksi -kirjan julkaisi ja kustansi Karjalan Sivistysseura ry, joka myös myy sitä.
15.02.2015 "Käännä ja elvytä! Kääntäminen pienten kieltenja kulttuurien kohtaamisessa”-seminaari järjestetään Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella 27.3.2015.
Kyseessä on kahden kääntämiseen liittyvän hankkeen yhteinen avausseminaari. Toinen on Koneen Säätiön rahoittama hanke Kiännä! Kääntäminen, elvytys ja uhanalainen karjalan kieli (http://kianna-hanke.blogspot.fi/), jossa keskitytään kääntämiskoulutukseen, karjalaksi kääntämiseen ja sen tutkimukseen. Toinen on tutkimushanke Kielikontaktien tutkimattomat kontekstit: kääntäminen ja tulkkaus (Kontu) (https://kontublog.wordpress.com/), jossa karjala on yhtenä tärkeänä tutkimuskohteena (tämän hankkeen rahoittaja on Emil Aaltosen Säätiö). Avausseminaarissa on kaksi kutsupuhujaa, hankkeiden omia esitelmiä ja musiikkiesitys. Seminaari on avoin kaikille osallistujille, ja esitelmät pidetään mahdollisimman yleistajuisina, jotta ne tavoittaisivat kaikki karjalan kielestä kiinnostuneet.
04.02.2015 Taiteilijoiden Kalevala -verkkosivut esittelevät uutta Kalevala-taidetta
Kalevalaseura on julkaissut Kalevalan juhlavuoden kunniaksi verkkosivut, jotka esittelevät eri maista ja kulttuureista kotoisin olevien taiteilijoiden tulkintoja Kalevalasta. Sivuille on dokumentoitu kaikki Taiteilijoiden Kalevala -hankkeet, joita Kalevalaseura on yksin tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toteuttanut vuodesta 2008 saakka. Sivuilla voi tutustua hankkeisiin, taiteilijoihin ja heidän teoksiinsa sekä video- ja radiotuotoksiin. Taiteilijoiden Kalevala -sävellyksiä voi esikuunnella sivustolla ja ostaa iTunes-kaupasta.
Taiteilijoiden Kalevala käynnistyi vuonna 2008, kun Kalevalaseura pyysi suomalaisilta kuvataiteilijoilta ja säveltäjiltä tulkintoja eepoksesta. Sen jälkeen heräsi kysymys, miten taiteilijat muista kulttuureista näkevät Kalevalan myytit, jotka tunnetaan muuallakin maailmassa.
-Haluamme, että Kalevalaa tulkitaan rohkeasti ja että taiteellisissa tulkinnoissa uskalletaan katsoa uusista näkökulmista, Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Ulla Piela kertoo.
Tähän päivään mennessä suomalaiset, afrikkalaiset, espanjalaiset, vietnamilaiset ja venäläiset kuvataiteilijat sekä suomalaiset ja italialaiset säveltäjät ovat Kalevalaseuran pyynnöstä tulkinneet Kalevalan runoja teoksissaan. Taiteilijoiden Kalevala -sivut täydentyvätkin sitä mukaa, kun uusia hankkeita tulee ja jo valmistuneista hankkeista kertyy uutisoitavaa.
-Hankkeissamme syntyneet taideteokset jatkavat Kalevala-taiteen pitkää historiaa, minkä vuoksi on hienoa, että saimme nämä uudet teokset esille yksien sivujen alle, Piela sanoo.
Taiteilijoiden Kalevala -verkkosivut ovat osoitteessa taika.kalevalaseura.fi