Ajankohtaista
04.06.2015 Karjalan Kielen Seura julkaisee tämän viikon lopulla kolme uutta kirjaa
Opastummo lugemah da pagizemah karjalakse
Tämä peruskoulun ala-asteen oppikirja on ensimmäinen Suomessa julkaistu karjalan kielen (livvi) oppikirja kautta aikojen. Natalia Giloeva on kääntänyt ja sovittanut opetushallituksen julkaiseman Eka suomi –oppikirjan karjalan opetukseen soveltuvaksi. Eka Suomen alkuperäiset tekijät ovat Leena Kushtshenko ja Teija Mertaranta. Kuvittaja on Elina Vanninen. Karjalankielisen oppikirjan ulkoasun on suunnitellut Tuovi Laine.
Opastummo lugemah da pagizemah karjalakse, 173 s, nid, Grano Jyväskylä 2015, ISBN 978-952-5790-49-8, hinta 30 €. KKS lahjoittaa kirjat peruskoulussa, kielikerhoissa
ja kotiopetuksessa karjalaa opiskeleville lapsille.
Arkkipiispa Leo: Luondokuvat lapsih näh – Luontokuvia lapsille
Maria Kähärin kuvittama runo- ja kuvateos on oivallinen lastenkirja. Runot on kirjoitettu sekä karjalaksi (livvi) että suomeksi. Tämä teos on todellinen luku- ja katseluelämys myös aikuisille. Luondokuvat lapsih näh on uudenlaista nykyaikaista karjalankielistä kirjallisuutta, jota on odotettu jo pitkään.
Arkkipiispa Leo: Luondokuvat lapsih näh – Luontokuvia lapsille, 72 s, sid, Saarijärven Offset Oy 2015, ISBN 978-952-5790-51-1, hinta 30 €.
Viktor Kuusela: Runoloi – Runoja
Maamme arvostetuimpiin taidegraafikoihin kuuluva Viktor Kuusela on myös oivallinen runoilija. Karjalaksi (livvi) ja suomeksi kirjoitetut runot ja kymmenet upeat grafiikanlehdet tekevät tästä upeasta taidekirjasta todellista kahden taiteen juhlaa. Teoksessa on myös mm. Kuuselan musteluksii eli muistelmia ja Heikki Malmen artikkeli hänen ansiokkaasta työstään taidegraafikkona ja opettajana. Teoksen on toimittanut Juha Kotipelto. Taitosta ovat vastanneet Juha Kotipelto ja Taittopalvelu Yliveto Oy.
Runoloi-Runoja -teos julkistetaan Rautalammin museolla la 6.6.2015 klo 14, jolloin myös avataan Viktor Kuuselan grafiikkaa -näyttely.
Viktor Kuusela on täyttänyt tänä vuonna 90 vuotta. Hänen 90-vuotisjuhlaansa juhlitaan näyttelyn ja kirjan julkistamisen merkeissä museolla.
Viktor Kuusela: Runoloi – Runoja, 158 s, sid, Saarijärven Offset Oy 2015, ISBN 978-952-5790-52-8, hinta 40€
08.05.2015 Juminkeko julkaisee Inhan klassikkoteoksesta Kalevalan laulumailta uuden painoksen
Juminkeko-säätiö julkaisee Into Konrad Inhan syntymän 150-juhlavuoden kunniaksi hänen klassikkoteoksensa Kalevalan laulumailta. Kirjaa ei ole pitkään aikaan ollut saatavilla aikaisempien painosten loppuunmyynnin takia. Inha teki vuonna 1894 lähes puolen vuoden mittaisen matkan Vienan Karjalaan yhdessä kielentutkija Kusti Karjalaisen kanssa. Matkan tuloksena syntyi 218 valokuvaa käsittävä sarja Vienan kylistä, maisemista ja ihmisistä sekä yli 400-sivuinen matkakirja, jotka molemmat kuuluvat karelianismin merkittävimpiin saavutuksiin.
Inhan valokuvat yhdessä Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisten maalausten ja Sibeliuksen musiikin kanssa ovat avanneet suomalaisille kansalliseepoksemme sielunmaiseman. Kaikki kolme toisensa tuntenutta suurmiestä on syntynyt samana vuonna eli kaikilla on nyt juhlavuosi. Gallen-Kallelan maalaukset ovat kaikille tuttuja, samoin kuin Sibeliuksen kansallisromanttiset sävellykset. Inhasta ja hänen merkityksestään tiedetään vähemmän, vaikka jokainen suomalainen törmää jossain elämänvaiheessaan hänen valokuviinsa – tietämättä välttämättä niiden alkuperää. Juuri tämän vuoksi on Inhan klassikkoteoksen uudelleen julkaiseminen tarpeen. Kalevalan laulumailta -teos sisältää klassisen matkakertomuksen Elias Lönnrotin runonkeruun jäljillä, kaikki Inhan Vienan valokuvat, paljon taustatietoa hänen elämästään ja toiminnastaan sekä tarpeelliset asiahakemistot ja karjalan kielen sanaston.
Kalevalan laulumailta ilmestyi ensimmäisen kerran 17 vuotta Inhan matkan jälkeen eli vuonna 1911. Toinen painos julkaistiin kymmenen vuotta myöhemmin. Vuosisadan alun painotekniikalla valokuvat eivät päässeet oikeuksiinsa. Tämä puute korjautui, kun Uuden Kalevalan juhlavuonna 1999 Pekka Laaksonen toimitti teoksesta pitkällä esipuheella varustetun lyhentämättömän, täydellisenä laitoksen, jossa kuvat painettiin parhaalla mahdollisella tekniikalla. Hyvin pian teos myytiin loppuun, sillä samalla vuosikymmenellä rajat Vienan runokyliin avautuivat, ja kävijät halusivat joko etukäteen tai oman matkansa jälkeen lukea Inhan kokemuksista Kalevalan laulumailla, varsinkin kun hän vielä lainaa paljon tekstiä Elias Lönnrotin matkakertomuksista. Juminkeon julkaisema laitos on 16 vuotta sitten tehdyn painoksen mukainen. Esipuhetta on vain hieman päivitetty.
Inhan Vienan valokuvilla on ollut myös suuri merkitys runokylien elvytystyössä. Esimerkiksi Vuonnisen kylään pystyttiin pystyttämään tšasouna Inhan valokuvan perusteella. Sen pohjalta voitiin tehdä rakennuspiirustukset ja rakentaa kappeli juuri entiselle paikalleen.
Juminkeon julkaisema Kalevalan laulumailta ilmestyy kesäkuussa ja se julkistetaan Virroilla 5.7. pidettävässä I. K. Inha -juhlassa. Teosta voi ennakkotilata Juminkeosta (
15.04.2015 Uhtua-Seura ry:n pöytästandaari.
Yhdistyksen käyttöön suunnitellun pöytästandaari julkistettiin vuosikokouksessaan 11.4.2015 Kajaanissa. Yhdistyksemme logon / tunnuksen on suunnitellut (18.2.2000) graafikko, professori Erik Bruun. Logoa on käytetty painotuotteissa, verkkojulkaisuissa ja ilmoituksissa. Nyt se on mukana myös pöytästandaarissa. Ensimmäinen standaari luovutettiin Uhut-seuralle, sen 15-vuotisjuhlassa Uhtualla 14.3.2015
09.04.2015 Ciciliušku juhlakiertueelle Kainuuseen, Kuusamoon ja Oulun seudulle 20.-24.4.2015
Ciciliušku (suom. Sisilisko) on Karjalan tasavallassa toimiva karjalankielinen nukketeatteriseurue, joka on perustettu vuonna 2005. Seurueen tunnuslause on ”Kuka, jos emme me”. Aloitteen tämän nukketeatteriseurueen perustamisesta teki Pekka Zaikov, joka tuolloin johti Petroskoin yliopiston Karjalan ja vepsän kielen osastoa. Perustamisessa oli mukana kyseisen yliopiston Itämerensuomalaisten kielten tiedekunnan opettajia, opiskelijoita ja alumneja. Vuosi myöhemmin nukketeatteri esitti ensimmäisen näytelmänsä, Kuin Hukka Vasikalla muamona oli (”Kun susi oli vasikalla äitinä”).
Vaikka Ciciliušku esiintyy kaikenlaisille yleisöille niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin, sen erityisenä pyrkimyksenä on saavuttaa Karjalan tasavallan periferioissa asuvat karjalankieliset ihmiset, erityisesti nuoret, ja innostaa heitä karjalan kielen käyttöön. Näytökset ovat ilmaisia, joskin seurue toivoo, että katsojat tukisivat sitä taloudellisesti mahdollisuuksiensa mukaan. Ciciliuškun esiintyvät jäsenet koostuvat samoista ryhmistä kuin sen perustaneet henkilötkin. Heitä on noin 15 henkeä. Seurueen jäsenet ovat Nuori Karjala -yhdistyksen ja Karjalan Rahvahan Liiton aktivisteja. Ciciliušku on Nuori Karjala -kansalaisjärjestön yksi menestyneimpiä projekteja.
Teatterin johtajana toimii Natalia Golubovskaja, joka on ollut teatterin jäsen sen perustamisesta asti.
Teatteri viettää huhtikuun puolivälissä 10-vuotisjuhlia Petroskoissa.
Heti juhlaesityksen jälkeen Sisiliskot saapuvat juhlavuoden kiertueelle Pohjois-Suomeen. Juhlavuoden kiertueella teatteri esittää kansansadun Mie olen tipa, šie olet tipa, jonka ensi-ilta oli viime toukokuun lopulla Petroskoissa. Karjalankielinen näytelmä perustuu maailman kansansatuihin ja tarkoitettu koko perheelle, sekä pienille että aikuisille katsojille. Kiertueen järjestää Suomi-Venäjä-Seuran paikalliset osastot Pohjois-Suomen piirin ja esiintymispaikkakuntien kuntien ja koulujen myötävaikutuksella.
Sisiliskot esiintyvät:
Maanantaina 20.4. Kajaanin kouluilla
Tiistaina 21.4. Sotkamossa eskarilaisille, eka ja tokaluokkalaisille Salmelan koululla, Leivolan alakoululla ja vielä iltapäivällä Vuokatin koululla.
Keskiviikkona 22.4. Kuhmossa Nilon koulu ja Kirkkokedon ala-asteella.
Kiertue päättyy Oulun alueelle jossa heillä on esitykset torstaina 23.4. Limingan ja Kempeleen koululla sekä illalla yleisöesitys Kempeleen kirjastossa.
Juhlakiertue viimeinen esitys on perjantaina 24.4. Lumijoen koululla.
15.03.2015 Uhut-seura täytti 15-vuotta
Uhtua-Seuran perustama sisarseura Uhtualla (Kalevala) Vienan Karjalassa, on paikallinen karjalan kieltä ja kulttuuria tukeva yhteiskuntajärjestö, vietti 15-vuotisjuhliaan 14.–15.3.2015.
Hyvittelemmä 15-vuotihista
Uhut-seuraa
karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši
ruatušta työštä.
Toivotamma lisyä
yhtehisruavon vuosie ta pitkyä ikyä.
UHTUA-SEURA ry
Klikaa ja katso: https://www.youtube.com/watch?v=BLh6ps4JAOI
Uhut-seura 2000-2015 historiaa